Heipparallaa jokaiselle! Marraskuun viimeisen postauksen kunniaksi palaamme jälleen Unohdettujen muumien pariin. Tällä kertaa postaus painottuu pitkälti kuviin eri kohtauksista, mutta sarjaa käsitellään myös lyhyesti hahmojen ja teemojen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on japanilainen animaatiosarja Mumin, joka on yksi kenties räikeimmistä muumiadaptioista.
Tämä japanilainen sarja on ilmestynyt vuonna 1969 ja se pitää sisällään 65 jaksoa. Sarjan alussa ohjaajana toimi Masaaki Osumi, jolloin sarjaa toteutettiin Tokyo Move Shinsha-studion toimesta. Ohjaaja ja studio vaihtuivat kuitenkin ensimmäisen 26 jakson jälkeen, jolloin sarjaa tuotettiin loppuun asti Mushi Productionsilla Rintaron ohjaamana. Studion vaihtuminen kesken kauden näkyy kaikista vahvimmin hahmojen ulkonäön muuttumisessa.
Ulkonäön lisäksi sarjan tunnistettavuus piilee sen räikeissä tarinoissa. Muminin tarinat eivät juurikaan pohjaa Tove Janssonin teosten maailmaan, sillä sarjassa nähdään esimerkiksi hyvin paljon väkivaltaa, aseita, rahaa, päihteiden käyttöä ja ajoneuvoja. Väkivalta ilmenee esimerkiksi jatkuvana hakkaamisena useiden hahmojen toimesta sekä tappoyrityksinä. Kuulostaa leppoisalta sarjalta, eikös? Lienee vähemmän yllättävää, että Tove ei ollut tyytyväinen sarjan lopputulokseen. Tämän myötä sarjan loppuosan ohjaaja ja studio päättivät tehdä Shin Mumin-nimisen jatkosarjan, joka ilmestyi vuonna 1972. Shin Muminin tarinat olivat enemmän uskollisia alkuperäisteokselle, mutta palaamme tähän versioon sitten toisena ajankohtana!
Mainittakoon erikseen, että valitettavasti kaikki sarjan jaksoja ei ole katsottu tätä postausta varten. Tämän vuoksi en osaa tarkemmin kertoa, mitä Mushi Productionin ohjaamassa noin 29 jaksossa tapahtuu. Sarjasta olisi ollut mielenkiintoista tehdä myös tarkempi analyysi, mutta japaninkielen taitoni ei ikävä kyllä riitä siihen. Pahoittelut!
Hahmot
Tällä kertaa emme perehdy hahmoihin kovinkaan tarkasti, joten antaa kuvien puhua kirjoittajan puolesta. Mainittakoon kuitenkin lyhyesti muutamista tahoista.
Muumiperhe asuu keskenään askeettisen näköisessä Muumitalossa. Muumipeikon rooli päähenkilönä ei ole kovinkaan helppo, sillä hän joutuu jatkuvasti erinäisiin kahakoihin ja tiukkoihin tilanteisiin. Tämän kaiken keskellä hän on itsenäistymisen kynnyksellä oleva muumi, jota vaivaavat kimurantit parisuhdesotkut Niiskuneidin kanssa. Ei ole lainkaan helppoa, kun ympärillä olevat henkilöt haastavat hänen kanssaan riitaa - ihastuksen veljeä myöten.
Muumipappa on alkanut kirjoittaa sarjan alussa muistelmiaan, muttei ole saanut ensimmäisessä jaksossa yhtäkään sivua kirjoitettua. Hänet nähdään perheen päänä, joka tarttuu toimeen ja komentaa poikaansa tietyn väliajoin. Muumimamma nähdään tavallisesta poiketen kovin pinnallisessa roolissa, sillä hän keimailee jonkin verran muille miespuolisille hahmoille. Hänet nähdään myös heti ensimmäisen esiintymisen jälkeen lähinnä sähläämässä keittiössä, jolloin mikään ei tunnu onnistuvan. Erikoisinta on kuitenkin se, että joidenkin jaksojen perusteella Mamma ja Muumipeikko söisivät eri huoneessa kuin perheen isä - ainoana poikkeuksena tilanne, kun talo joutuu remonttiin köynnösten vuoksi.
Mainittakoon vielä lyhyesti muiden hahmojen ns. poikkeavista piirteistä alkuperäisteoksiin verrattuna. Nuuskamuikkunen ei soita sarjassa lainkaan huuliharppua, vaan hän tyytyy tässä versiossa kitaran soittoon. Niiskusisarukset nähdään arvostettuina tohtoreina, jotka ovat kouluttautuneet ansioikkaasti. Mörön hahmo poikkeaa studioiden välillä huomattavasti, sillä Tokyo Move Shinshan versiossa hänet nähdään jokseenkin outona, mutta silti pelottavana uhkana, joka aiheuttaa pelkoa esimerkiksi Muumipeikon kohdalla. Mushi Productionin Mörkö poikkeaa mittavasti aiemmasta versiosta, ja tällä kertaa hän osaa myöskin puhua. Tämä toinen Mörkö nähdään surullisena reppanana, jonka tunteet ilmeisesti vaikuttavat hänen jäävoimiinsa. Hän ei kuitenkaan ole uhkaava, sillä laakson asukkaat tunnu pelkäävän häntä. Mörkö on lähinnä muun väestön syrjimä olio.
Esiin nousevia asioita
Alkuperäiset arkkien ja tarinoiden osalta Mumin-sarjan kirjo ei ole kovinkaan laaja. Sarjassa nähdään kyllä yksittäisiä piirteitä tietyistä alkuperään viittaavista arkeista kuten taikurin hattu, vaarallinen juhannus, maailman viimeinen lohikäärme, näkymätön lapsi sekä Tiuhdin ja Viuhdin oikeudenkäynti. Myös jonkinlainen Primadonna ja Voimamies nähdään sarjan yhdessä jaksossa. Näiden arkkien tarinoiden kannalta ne eivät ole lähelläkään alkuperäistä. Esimerkiksi vaarallisen juhannuksen kohdalla Muumipeikko, pikku Myy, Mymmeli, Nipsu ja randomit sammakot päättävät tehdä näytelmän, kun Muumipappa ja Mamma ovat samaan aikaan putkassa. Ninniä käsittelevässä jaksossa korostetaan aiempaa enemmän tämän ja pikku Myyn välistä kinastelua ja alentavaa käytöstä. Ninni suuttuu lopulta Myyn käytöksestä niin paljon, että hän tyrkkää toisen laiturilta veteen. Jaksossa ei korosteta millään lailla Ninnin ja Muumimamman välistä suhdetta, sillä tarinassa keskitytään lähinnä Ninnin, Muumipeikon ja Myyn väliseen dynamiikkaan.
Kenties hämmentävin esimerkki mainituista arkeista on Tiuhdin ja Viuhdin oikeudenkäyntiä koskeva jakso. Jaksossa nähdään Tiuhdin ja Viuhdin järjetöntä riehumista, näytelmän työstöä sekä oikeudenkäynti, jonka myötä Muumipeikko pelkää polttaneensa Tiuhdin ja Viuhdin hengiltä. Jep, ihan oikeasti.
Muumit eivät myöskään ilmeisesti nuku sarjan aikana talviunta, ja heidän nähdään viettävän joulua sarjan alussa. Moni laakson asukas liittyy mukaan joulunviettoon ja he odottavat jopa joulupukin saapumista. Jakson joulupukki paljastuu kuitenkin joksikin etsintäkuulutetuksi jampaksi, koska mikäpä tässä sarjassa oikeasti menisi hyvin kohtuudella.
Tarinoiden osalta mainittakoon myös, että sarjassa nousevat vahvasti esiin hahmojen väliset parisuhteet ja ulkonäköön pohjautuva pinnallisuus. Sarjassa nähdään lukuisia naispuolisia muumihahmoja, jotka ovat muista hahmoista poiketen kovin kurvikkaita. Niisku on jopa joutua naimisiin yhden tällaisen sivuhahmon kanssa. Pikku Myykin ihastuu sarjan aikana tummanvihreään sivistyneeseen henkilöön, joka tuntuu kuitenkin pitävän enemmän Niiskuneidistä. Tästä johtuen Myy usuttaa loogisena ratkaisuna Muumipeikon tämän herrasmiehen kimppuun, jotta tämän huomio kohdistuisikin Myyhyn.
Sarjassa riittää roppakaupalla väkivaltaa. Itse asiassa sarjan päähenkilö Muumipeikko esitellään ensimmäistä kertaa kohtauksessa, jossa hän meinaa tulla Haisulin näköisen muurahaisleijonan tappamaksi. Sarjan jatkumisen kannalta Muumipeikko kuitenkin pelastuu tästä pälkähästä. Helppoa hänellä ei kuitenkaan tule olemaan, sillä muiden jaksojen aikaan hän saa turpaan niin isältään, Niiskulta ja muilta sarjan hahmoilta. Hän ei ole tämän suhteen itsekään sen parempi, sillä Muumipeikko on yhtä lailla haastamassa riitaa, ja tempaiseepa hän myöskin Niiskuneitiä kuonoon. Moiset tappelut liittyvät usein joko torumiseen isän puolesta tai naisten vuoksi tappelemisesta.
Tästä yhtenä esimerkkinä nostan jakson, jossa Niisku ja Niiskuneiti esiintyvät ensimmäisen kerran. He ajavat laaksoon Niiskun upealla autolla, joka menee kuitenkin rikki. Moinen sattuma mahdollistaa Niiskuneidin ja Muumipeikon tapaamisen, jolloin Muumipeikko päättää alkaa katusoittajaksi ja kengänkiillottajaksi tienatakseen ihastukselleen rahaa. Muumipeikko joutuu kuitenkin toimintansa vuoksi jatkuvasti tekemisiin poliisin kanssa, jonka vuoksi hän saa piiskaa isältään. Kaiken lisäksi Niisku ei hyväksi Muumipeikon ja Niiskuneidin suhdetta, joka ajaa mieskaksikon käsirysyyn.
Sarjassa nähdään myös paljon aseita, jotka johtavat joidenkin sivuhahmojen kuolemaan. Erään jakson flashbackissa näytetään, kuinka Pappa on aikoinaan juossut leijonaa karkuun niin, että leijona on onnistunut vahingossa ampumaan itseään Papan kiväärillä. Kyseisessä jaksossa nähdään myös, kuinka Pappa tähtää poikaansa vahingossa samalla aseella. Lisäksi jo sarjan toisessa jaksossa nähdään tilanne, kun Muumipeikko ja pikku Myy yrittävät tappaa laaksoon tullutta demonia, joka yhtä lailla tahtoo eroon Muumilaakson väestä.
Sarjassa nähdään myös erikoisia Taikurin kaltaisia hahmoja, jolla ei vähemmän yllättäen ole puhtaat jauhot pussista. Toinen heistä näkyy jo sarjan ensimmäisessä jaksossa - kyseinen herrasmies houkuttelee Muumipeikon sirkukseen ja lopulta muuttaa tämän hatussaan kummituseläimeksi. Muumipeikon karatessa hän yrittää kidnapata pojan takaisin itselleen tuloksetta, sillä hän olisi ilmeisesti myynyt Muumipeikon sirkukseen. Jakson lopussa selviää, että kyseinen taikuri olikin sama tuttu Haisulin näköinen Muurahaisleijona, joka yritti syödä Muumipeikon saman jakson alussa.
Toinen taikureista on myöskin kovin jännittävä. Hän etenee paikasta toiseen hevosvaunuilla ja esiintyy muutenkin ystävällisenä henkilönä tarjoten Muumipeikolle esimerkiksi sieniä. Kaikille paljastuu kuitenkin hyvin pian, että taikuri onkin oikeasti ilkeä pahis, joka summonoi jonkin pahuuden linnan maan alta. Taikuri ottaa uhkaavan taikasauvansa esiin muuttaen jokaisen muumilaakson asukkaan kiveksi, mutta onneksi tilanteesta selvitään nirhaamalla kyseinen ilkimys ristin avulla!
Mainittakoon erikseen, että risti ja uskonnot tulevat ilmi myös toisessa jaksossa, jossa muumiperhe saa vieraakseen kipeän papin. Kyseisessä kohtauksessa Muumipeikko pitää kädessään mustaa kirjaa, jossa on viittauksensa Raamattuun. Sankareille käy kuitenkin pian ilmi, että kyseinen vieras kuuluu huijari papistoon, joiden suunnitelmana on nylkeä pikku Myy. Kukapa olisi arvannut!
Alkoholi on sarjassa myös hyvin vahvasti läsnä. Neljännessä jaksossa Muumipeikko ja Nipsu yrittävät päästä alaikäisenä sisään paikalliseen baariin. Kohtauksessa nähdään useita humaltuneita hahmoja, kuten vaikkapa Mymmeli ja pöydän alla surun vuoksi tissutteleva Hemuli. Muumipeikko ja Nipsu joutuvat kokemaan karmean pettymyksen, kun näiden suunnitelma päästä juomaan epäonnistuu täysin. Muumipeikko saa kuitenkin kuulla vuorilla osuvasta otuksesta, joka pystyisi poistamaan kaiken alkoholin, ja näin hän päättää lähteä matkaan Nuuskamuikkusen kanssa. Matkalla he kohtaavat monenlaisia vaaroja (esimerkiksi Mörön), mutta he pääsevät kuitenkin ehjin nahoin perille löytäen etsimänsä otuksen. Otuksen tirvottua kaiken alkoholin juomista paikallinen baari onkin ikävissä ongelmissa, ja Pappakin on kovin hämmentynyt kun viini ei maistu enää samalta. Vaan onneksi tähänkin löytyy ratkaisu!
Otuksen myötä pihalle kasvaa nimittäin viinirypälepuu, jonka rypäleet virtaavat lopulta veteen. Tällöin rypäleet muuttavat kaiken laaksossa virtaavan veden viiniksi, ja kaikki asukkaat päihtyvät hiiteen lapsia ja hattivatteja myöten.
Sitten vielä lyhyesti sarjan teknologian kehittymisestä! Sarjassa nähdään lukuisia autoja, joista osa on hyvinkin edistyksellisiä. Muumilaaksossa on myös rautatie, ja monet hahmot kulkevat kuumailmapallolla. Itse asiassa Niisku tahtoo jo tässä sarjassa oppia lentämään.
Parhaat palat
Huh huh, olipahan urakka! Minkälaisia ajatuksia postaus herätti? Oliko tämä ennestään tuttu? Voit kertoa siitä lisää kommenteissa! :)
Nähdään taas ensi viikolla! Arvaatteko, mikä tekee paluun ensi kuussa?
- nizku
Oi, mitkä kutrit Niiskulla!
VastaaPoistaUljaat suorastaan!
Poista- nizku
No juu, ymmärrän miksi Tove ei pitänyt näistä. Boken Nikki muuttuu yllättävän kesyksi tämän myötä.
VastaaPoistaHaha, hyvä pointti Boken Nikkin osalta! :'D
Poista- nizku
Tuo että Tove ei halunnut Muumilaaksoon sähköä, aseita, väkivaltaa ja autoja jo saanut minut miettimään että mikä on mahtanut olla Tove suhtautuminen Larsin sarjakuviin joissa esim Muumipappa ostaa vahingossa television ja Muumipeikko hurjastelee salaisen agentin auton kyydissä.
VastaaPoistaHyvä pointti! Tässä sarjassa aseita, väkivaltaa ja autoja esiintyy ainakin oman kokemuksen mukaan suurimmassa osassa sarjaa hyvinkin räikeillä esimerkeillä. Ehkä se on sitten ollut liikaa? En osaa sanoa, olisi mielenkiintoista myös verrata että ovatko nuo Larsin sarjakuvat ilmestyneet noiden teemojen osalta ennen tai jälkeen sarjan, tai onko Tove saanut vaikuttaa niihin jotenkin. Mielenkiintoista!
Poista- nizku