Faniteoriat - Muumilaakson tarinoiden läheltä piti -tilanteet

Se on tervepä tervetuloa lukemaan jälleen uutta Punssiblogin postausta! Toivon mukaan pääsiäisestä on toivuttu suunnillanne rauhallisissa merkeissä.

Kuten otsikko kertoo, niin meidän blogissa ei tänään olla kovinkaan rauhallisessa tunnelmassa, kun jatkamme pienen tauon jälkeen Muumilaakson tarinoiden täpärien tilanteiden puimista. Viimeksihän nizku on kirjoittanut näistä marraskuun puolella. Annettakoon alkuun myös disclaimer herkemmille lukijoille, että postaus sisältää pohdintaa mm. tahattomista pahoinpitelyistä.

Aloitetaan Rannalle ajautunut hylky/Hylky rannalla - jakson kohtauksesta, jossa Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen hiipivät rannalle tutkimusretkelle, ja uhkarohkeina lähtevät valloittamaan rannalla olevaa luolaa sen katossa olevan aukon kautta. Jaksossa nähdään kipeän näköistä toimintaa jo siinä vaiheessa kun köysi kiertyy uhkaavasti Muumipeikon ympärille. Normitilanteessa tämä varmaan hiertäisi ihoa kipeän näköisesti, mutta onneksi peikon nahka tuntuu olevan jonkinlaista kumia. Peikko myös tipahtaa samaisessa kohtauksessa pahaa-aavistamattoman Hemulin päälle, tämän ollessa luolassa nokosilla.

Kysymys kuuluukin, miten mahtaa Hemulin selkä kestää moisen törmäyksen? Peikkohan tömähtää tämän päälle aivan törkeällä voimalla, ja näkisin että tavallisissa olosuhteissa Hemulin selkä vähintäänkin venähtäisi, ja sairastupa voisi kutsua pitkäksikin aikaa. Hemuli ei kuitenkaan tunnu olevan törmäyksestä moksiskaan - mitä nyt tuntuu koko loppujakson ajan pitelevän suhteellisen tiiviisti käsiä selkänsä takana kai rankaansa tukeakseen :D

Toinen tänään käsiteltävä läheltä piti-tilanne löytyy Olioita avaruudesta/Vieraita avaruudesta - jaksosta, jossa avaruusolion käännöskone saa Muumimamman muuttamaan muotoaan kovin radikaalisti. Mamma päätyy ensiksi pikku peukaloputiksi, ja hetken jaksossa ehditään jo panikoimaankin että miten käy Muumiperheen jos mamma jää kooltaan papan silinteriäkin pienemmäksi. Onneksi tähän löytyy mainio ratkaisu avaruusolion iskältä, joka simpauttajasormellaan muuntaa mamman jälleen normaalinkokoiseksi. Toki välissä Mamma muuttuu muodoltaan melkoiseksi titaaniksi, mistä pääsemme pohtimaan seuraavaa:

Miten Muumitalossa olisi kirjaimellisesti käynyt, jos Muumimamma olisi joko jäänyt pikkiriikkiseksi tai ns. “Megamammaksi”? Ruokahuolto nyt ainakin olisi pitänyt järjestää aivan uusiksi, puhumattakaan Mamman makuusijoista ja siitä olisiko papan ollut tarpeen rakentaa talon portaita uusiksi mamman kehonrakenteen roimasti voimistuessa tai pienentyessä. Itseäni myös naurattaa ajatus siitä, että jos mamma olisi jäänyt jättikokoiseksi, niin olisiko tämä saanut näppärästi kanniskeltua sekä miestään että poikaansa mukanaan kuin todellinen Amazon!

Seuraavana vuorossa on Kiirehdi Nuuskamuikkunen/Palaa kotiin, Nuuskamuikkunen - jakso! Tässä episodissa kuumotusta aiheuttaa se, että Muumipeikko lähtee jaksossa kuumeisena hortoilemaan laaksoon. Peikko on jaksossa todella pahassa kunnossa ja kaipaisi totisesti vuodelepoa, mutta Nuuskamuikkusen kaipuu saa tämän ylös vuoteestaan ja suuntaamaan kohti etelää Haisulin avustuksella.

Tässä jaksossa pohdinta kohdistuu siihen, miten pahasti peikon olisi voinut käydä jos tämä olisi matkannut Haisulin kanssa vielä pidemmälle? Mammahan hätyytteli peikkoa muun muassa keuhkokuumeen mahdollisuudella, jota en usko edes mamman ihmeellisen taikayrttilääkkeiden parantavan. Ja kun ottaa huomioon miten retuperällä ylipäätään koko Muumilaakson terveydenhuolto on, niin en kauheasti yllättyisi jos peikolle olisi käynyt astetta pahemmin ja Muumilaakso olisi tämän myötä yhtä muumipeikkoa vajaampi.

Kohti seuraavaa läheltä piti-tilannetta! Tämä tilanne löytyypi Muumipapan toinen nuoruus/Muumipappa tahtoo nuortua- jaksosta, ja on tyyliltään aikalailla samanlainen mitä yllä mainittu Hemulin liiskaus-tilanne. Jaksossa nähdään kohtaus missä Muumipeikko ystävineen leikkii pukkihyppelyä, ja tämä ruumiillinen jumppa saa karun päätöksen kun Niiskuneiti mennä pompahtelee papan päälle täyttä vauhtia kykenemättä hidastamaan itseään.

Mitäpä muuta tähän voi sanoa, kuin että 

a) auts!

ja 

b) Niiskuneidin fysiikka ilmeisesti muistuttaa kumipalloa

ja

c) Muumipapan selkäranka on valmistettu jonkin sortin avaruus-titaanista.

Vielä kirsikka tämän kipukakun päälle; otetaan pohdintaan Muumipeikko ja Pyrstötähti - elokuvasta tämä kohtaus:

Näinhän pääsee ikävästi käymään kohtauksessa jossa nälkäinen angostuura on aikeissa ahmia Niiskuneidin suihinsa. Peikko kaiffareineen saapuu pelastamaan Niiskuneitiä tukat ja hännät putkella, mutta matkalla Nipsu tömähtää ikävästi vasten puuta koska Pikku Myyllä ja Muumipeikolla eivät ihan kohtaa koordinaatiot matkalla pelastuspaikalle.

Jälleen kerran on syytä ihmetellä, mitä kaikkea Nipsulta menisi sököksi jos tämä ei olisi puhtaasti animoitu hahmo. Leukaan tulisi melkoinen kolaus, eikä massukaan välttyisi aikamoiselta kipupiikiltä. Tuommoinen tömähdys puuhun ihan varmasti myös aikaansaa keskipahan päätärähdyksen, jollaisen Nipsu leffassa toki saakin - tosin tömäys ei vaikuta tähän viittä minuuttia pidempään. What can we say - Nipsulla voi olla linnun aivot, mutta titaaninen kipukynnys!

Siinäpä oli tämänkertainen tapaturmaraporttimme! Tuttuun tapaan voit kommentoida postausta tai jakaa omia ajatuksia Muumilaakson läheltä piti-tilanteista kommenteissa :)

- iitu