Tervetuloa jälleen kerran “Toven taival”-osion pariin! Tässä osiossa käsittelemme Iitun ja minun pitämän coniluennon pohjalta millä tavalla mikäkin muumikirja on saanut vaikutteita Toven omasta elämäntilanteesta, ja kuinka ne näkyvät varsinaisissa teoksissa. Luento esitettiin Matsuconissa elokuussa 2019, ja jokainen kirja käydään vuorotellen läpi julkaisujärjestyksessä.
Postausten lähteinä on käytetty muumikirjojen lisäksi Tove Janssonin elämäkertoja Tee työtä ja rakasta (Karjalainen, 2013) sekä Tove Jansson: Sanat, kuvat, elämä (Westin, 2007). Tällä kertaa vuorossa on Taikurin hattu.
Taikurin hattu
WSOY 1948, suomennettu 1956
Kirjan juoni
Kevään saavuttua Muumipeikko, Nuuskamuikkunen ja Nipsu löytävät vuorelta mystisen hatun, jonka he päättävät viedä Muumitaloon. Pikkuhiljaa kirjan edetessä muumiperheelle selviää, että hattu kuuluu todellisuudessa Taikurille, ja näin ollen hatulla on taikavoimia. Kirjan nimestä huolimatta kaikki tapahtumat eivät pyöri kyseisen hatun ympärillä, vaan Muumipeikko ystävineen ehtii muun muuassa käydä seikkailulla hattivattien saarella, he kalastavat suuren mamelukin ja Piisamirotta muuttaa rannalla olevaan luolaan. Muumiperhe saa myös vieraakseen Tiuhti ja Viuhti -nimisen kaksikon, jotka kantavat mukanaan salaperäistä matkalaukkua. Muumipeikolle ja hänen perheelleen selviää kuitenkin pian, että pelottava Mörkö on heidän vieraidensa perässä.
Yhtäläisyydet Toven elämään ja aikaan
Tuula Karjalaisen kirjassa "Tee työtä ja rakasta" kerrotaan, että Muumipeikko ja pyrstötähti -teoksen myötä Toven silloinen kustantaja ei tahtonut enää jatkaa yhteistyötä Toven kanssa pyrstötähden huonon myynnin vuoksi. Näin ollen Tove joutui etsimään itselleen uuden kustantajan, joksi ryhtyi Holger Schildts.
Karjalainen kertoo kirjassaan, kuinka Taikurin hatun työstön ja ilmestymisen aikoihin toinen maailmansota oli loppunut, ja oli koittanut rauhan aika. Tämä näkyy myös Taikurin hattu-teoksessa, sillä kirja on muumisarjan ensimmäinen teos jossa mikään ulkoinen katastrofi ei uhkaa muumiperhettä, eivätkä he joudu pakenemaan kotoaan. Tämä antoi Tovelle enemmän tilaa keskittyä hahmojen persooniin ja arjen rakentamiseen - esimerkiksi muumien tavasta nukkua talviunta kerrotaan vasta tässä kirjassa. Taikurin hattu onkin aiempia teoksia satukirjamaisempi, ja kirjassa esitellään useampi erilainen seikkailu. Lisäksi kirjan työstön aikoihin Toven rakkaus Atokseen oli alkanut hälvetä, ja Tove käsitteli paljon tunteitaan kirjan luomisen aikana. Tove ei pitänyt ajatuksesta mennä naimisiin tai perustaa perhe, sillä hän koki sen rajoittavan häntä taiteilijana. Sen sijaan Toven rakkauselämässä tapahtui samaan aikaan jotain mullistavaa: hän oli salasuhteessa Vivica Bandler -nimisen naisen kanssa, ja Tove koki olevansa onnellinen Vivican kanssa. Homoseksuaalisuutta pidettiin kuitenkin näihin aikoihin rikoksena ja sairautena, joten suhde pysyi ympäröivältä maailmalta salassa.
Mainittakoon myös, että Karjalaisen mukaan Taikurin hatun myötä Tove toivoi ensimmäistä kertaa saavansa kirjasta jotain rahallista hyötyä. Hänen haaveensa oli ostaa kirjan tuloilla asuntolaiva, joka jäi kuitenkin saamatta kirjan menestyksestä huolimatta.
Tiesitkö, että..?
Vivicalla oli Toven rakkauden myötä suuri vaikutus Taikurin hattu -kirjaan. Tuula Karjalaisen kirjoittamassa elämänkerrassa kerrotaan, että Tove halusi tehdä heidän rakkaudestaan ikuista kirjan kautta, ja näin ollen syntyivät Tiuhti ja Viuhti -hahmot. Heidän arvokkain aarteensa kuningasrubiini on symboli Toven ja Vivican ikuiselle rakkaudelle. Tiuhtia ja Viuhtia uhkaava Mörkö nähdään tästä näkökulmasta teoksessa lain kourana ja senaikaisena yhteiskuntana - eräänlaisena ulkopuolelta tulevana uhkana, joka yrittää tulla rakkauden väliin. Tästä aiheesta voit lukea lisää tästä postauksesta!
Jälleen on yksi muumikirja takanapäin. Onko kyseinen Taikurin hattu -teos sinulle ennestään tuttu? Voit kertoa siitä lisää kommenteissa!
Nähdään taas maaliskuussa!
- nizku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti