Valokeilassa Muumilaakso: Jaksot 1-4

Heipparallaa! Blogissamme korkataan jälleen uusi postaustyyppi, ja tällä kertaa voimme ilolla esitellä ensimmäisen postauksen, joka käsittelee uutta “Muumilaakso”-sarjaa. Näissä postauksissa tulemme käsittelemään aina muutaman jakson kerrallaan keskittyen sarjan hahmoihin ja heidän kehitykseensä tai muutokseen, sekä sarjan uskollisuutta alkuperäisille tarinoille.



“Pikku Myy tuli taloon”-jaksossa Muumiperhe saa kesken talviunien vieraakseen Mymmelin ja tämän lapsilauman. Muumiperheen jaksaminen on koetuksella pikku riiviöiden riehuessa, jonka myötä Muumipeikko päättää rakentaa oman talon saadakseen rauhaa.

“Kevätlaulu”-jakso käsittelee Nuuskamuikkusen paluuta etelästä. Nuuskamuikkunen kokee luomisen tuskaa uuden laulunsa suhteen, ja hän jopa epäröi paluutaan Muumilaaksoon. Nuuskamuikkunen tapaa matkallaan pienen nimettömän otuksen. Samaan aikaan Muumipeikko odottelee Nuuskamuikkusen paluuta.

“Maailman viimeinen lohikäärme” jaksossa Muumipeikko onnistuu tietämättään nappaamaan pienen lohikäärmeen, johon hän ihastuu heti. Muumipeikko yrittää parhaansa mukaan kasvattaa uutta lemmikkiään, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin hän luuli.

“Kelluva teatteri” jaksossa Muumilaakso joutuu veden valtaan, ja muumiperhe joutuu evakkoon talonsa katolle. Yhtäkkiä talon ohi lipuu kelluva teatteri, jonka kyytiin he päättävät hypätä. Teatteri kätkee sisälleen monia erikoisia asioita, ja muumiperhe huomaa pian, ettei teatteri olekaan autio.


Hahmot


Muumipeikon hahmossa korostuu jaksojen aikana halu ja tarve itsenäistyä. Muumipeikko kertoo ääneen olevansa melkein aikuinen muumi, jonka täytyy oppia seisomaan omilla jaloillaan. Muumipeikolla onkin omat hetkensä, jossa hän toimii itsenäisemmin ja tekee isoja päätöksiä, ja muutenkin hän vaikuttaa vanhemmalta ja kypsemmältä kuin Muumilaakson tarinoiden Muumipeikko. Itsenäistymisen tarpeesta huolimatta Muumipeikossa on silti selkeitä kasvavan lapsen piirteitä, ja tarve saada vanhempien rakkautta ja tukea. Tämä Muumipeikon hahmosta huomattavasti realistisemman. Muumipeikko myös selkeästi ihailee Nuuskamuikkusta, ja matkii aiempia versioita enemmän tätä. Matkimalla hän voi hakea hyväksyntää Nuuskamuikkuselta, tai toivoa olevansa edes vähän samankaltainen.

Nuuskamuikkunen vaikuttaa tässä versiossa aiempaa nuoremmalta, sillä Muumilaakson tarinoissa ja alkuperäisteoksissa hän on huomattavasti kypsempi ja vähäeleisempi luonteeltaan. Ensimmäisen neljän jakson aikana Nuuskamuikkusen eri tunteet ilmenevät selvästi, mitä ei aiemmin ole nähty muissa versiossa. Nuuskamuikkunen jopa näkee painajaista, jossa hän pelkää tulleensa unohdetuksi ja korvatuksi. Muumilaakso-sarjassa Nuuskamuikkuselle annetaan kenties enemmän “inhimillisiä” piirteitä, ja hänen ns. paksua suojakuortaan on ohennettu reilusti. Mutta on kieltämättä sanottava, että oli hieman outoa nähdä kohtaus jossa Nuuskamuikkunen puhuu Muumipeikon näköisen lumipenkan kanssa.


Muumipapan hahmoa on hivenen hankala analysoida tarkemmin neljän ensimmäisen jakson perusteella. Toistaiseksi Muumipappa on “Comic relief”-roolia kantava hahmo, mutta jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevia jaksoja. Muumimamma sen sijaan on ilmeiltään paljon monipuolisempi kuin aiemmin, sillä hän osoittaa selkeitä ärsyyntymisen, pettymisen tai turhautumisen tunteita, joita hän ei kuitenkaan tuo puheessaan ilmi. Neljän ensimmäisen jakson aikana tuntui myös siltä, että Muumimamman ja Muumipeikon suhde on vielä aiempaa läheisempi ja fyysisempi.

Niiskuneidin rooli neljän ensimmäisen jakson aikana on ollut vähäinen, mutta hänestä on tehty näiden perusteella huomattavasti pinnallisempi hahmo. Nipsu on kenties hieman höpsömpi (ja niin söpön näköinen), ja Pikku Myystä ei oikein ole mitään sanottavaa tällä hetkellä. Huhu kertoo kuitenkin, että Pikku Myyn hahmolle on luvassa monia tärkeitä kohtauksia, joten palataan asiaan myöhemmin!


Alkuperäinen tarina


Tässä osiossa käymme lyhyesti läpi, miten kyseinen jakso eroaa alkuperäisestä tarinasta. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan käydä alkuperäistarinaa yksityiskohtaisesti läpi, sillä moni näistä alkuperäistarinoista tullaan käsittelemään myöhemmin “Muumijaksoilua”-osiossa.

Pikku Myy tulee taloon -jakson alkuperäinen tarina on Tove Janssonin “Talonrakennus” nimisestä sarjakuvasta. Jo jakson hahmoissa on selkeitä eroja. Sarjakuvassa esiintyvät myös Mymmeli, Niiskuneiti ja Vilijonkka, jotka on kokonaan unohdettu. Niiskuneidin poisjätön sinänsä ymmärtää, mutta Mymmelin lisääminen tarinaan olisi voinut olla järkevä ratkaisu. Sarjakuvassa muumiperheen lisäksi muut laakson asukkaat alkavat saada tarpeekseen Mymmeli-äidin lapsista, jopa Muumimamma. Mymmeli lupaa muumeille lähtevänsä juhannuksena, jolloin Muumiperhe päättää aikaistaa juhannuksen tuloa, niin kuin kyseisessä jaksossa tapahtui. Pikku Myyn sijaan Vilijonkka soittaa palokunnan paikalle, jolloin asian todellinen laita selviää Mymmelille. Näin ollen Mymmeliperhe ottaa tavaransa ja lähtee pois, mutta sattumoisin Pikku Myy unohtuu matkasta. Muumit soittavat Mymmeli-äidille, joka pyytää että muumiperhe adoptoisi Myyn. Pikku Myyn vallattua Muumipeikon huoneen Muumipeikko päättää rakentaa oman talon. Talon rakentelu sujuukin oikein mallikkaasti, kunnes poliisi muistuttaa Muumipeikkoa rakennusluvan hankkimisesta. Muumipeikon projekti joutuu jäihin, mutta lopulta Pikku Myy kiristää Poliisimestarilta rakennuslupa-asiakirjan Muumipeikolle. Talo valmistuttua Mymmeli perheineen muuttaa taloon asumaan. Sarjakuvassa ei ole puhetta mistään talon alla olevasta kilpikonnasta, joka nähdään jakson lopussa.

Kevätlaulu-jakso perustuu samannimiseen novelliin, joka kuuluu Tove Janssonin novellikirjaan “Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia”. Alkuperäisessä tarinassa ei korostu jaksoin tavoin Nuuskamuikkusen uuden sävellyksen tuska, eikä tämä osoita mieltään (tai mökötä) samalla tavalla. Jaksossa Nuuskamuikkusen tunteiden esittelyyn on annettu alkuperäistarinaan verrattuna huomattavasti enemmän vapauksia, eikä hänen painajaisestaan myöskään mainita mitään. Sen sijaan sekä jaksossa että novellissa Nuuskamuikkunen toivoo kuulta löytävänsä Titi-Uun uudestaan.

“Maailman viimeinen lohikäärme” perustuu myös samannimiseen novelliin, joka löytyy novellikokoelmasta “Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia”. Jakso noudattaa pitkälti alkuperäisen novellin rakennetta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi novellissa Muumipappa ei halkaise hattuaan (tai liimaa sitä hunajalla), Nuuskamuikkunen on palannut jo aiemmin etelässä (jaksossa hän palaa noin jakson puolivälissä) eikä Muumipeikko kävelytä lohikäärmettä narussa. Novellin tavoin Nuuskamuikkunen antaa lohikäärmeen tuntemattoman Hemulin mukaan hattunsa kanssa jakson lopussa.



Kelluva teatteri -jakso perustuu alunperin Tove Janssonin kirjaan “Vaarallinen juhannus”. Jakson alussa alkaa sataa, ja Muumipappa epäilee veden pinnan nousevan entisestään. Seuraavana aamuna Muumipeikon herätessä Muumilaakso on joutunut veden valtaamaksi, ja Muumipeikko kiipeää muiden kanssa katolle turvaan. Pian Muumiperhe hyppää ajelehtivan teatterin kyytiin. Siellä he tapaavat teatterissa oleskelevan Emman. Siihen jakson yhtäläisyydet alkuperäisen tarinan kanssa sitten jäävätkin. Kirjassa vedenpaisumus johtuu tulivuoren purkauksesta, ja Muumiperhe muun muuassa pelastaa tulvasta Miskan ja Homssun, jotka eivät esiinny lainkaan jaksossa. Myöskään Emman ukkovainaasta Vilijannesta ei mainita mitään, vaan hänet on korvattu jaksossa Vilijonkka -nimisellä hahmolla. Yhtäläisyydet jakson ja alkuperäisen tarinan välillä jäävät hyvin vähäisiksi, sillä on mahdotonta ahtaa kokonainen kirja 20 minuuttiin. Näin ollen jaksosta puuttuu tarinan muita tärkeitä hetkiä, kuten kieltotaulujen repiminen, kadonneet lapset, muumiperheen erkaneminen, itse teatteriesitys ja Viljaana. Ja mikähän tämä tulppahomma oikein on jakson lopussa?


Erityishuomioita



Ensimmäisen jakson aloitus oli hyvin hämmentävä, sillä Alman laulaman “Starlight” kappaleen aikana Muumipeikko lentää Niiskuneidin kanssa pilvellä, ja esimerkiksi Muumipappa ja Muumimamma tanssivat. Koko tämän kohtauksen ajan luulin, että kyseessä olisi sarjan alkutunnari, mutta tosi asiassa kyseessä oli vain Muumipeikon uni.

Papan puuttuva häntä

Ensimmäisessä jaksossa oli ihana lisä, mikä oli jäänyt valitettavasti Muumilaakson tarinoissa pois - nimittäin Mymmeli-äidin ja Muumipapan kohdatessa he selkeästi tuntevat toisensa Muumipapan myrskyisästä nuoruudesta. Muumilaakson tarinoissa Mymmeli vaikutti olevan muumiperheelle täysin tuntematon.

Oletteko tiedostaneet Muumipeikon “hiukset”? <3

Neljännessä jaksossa Nipsu soutelee ympäri Muumilaaksoa Piisamirotan päällä ja kertoo Muumipeikolle etsivänsä tulpan, jolla veden saisi katoamaan Muumilaaksosta pähkinöiden toivossa. Muumilaakso vaikuttaa siis olevan jossain jättikokoisessa ammeessa, selvä. Mutta ennen kaikkeaan, miten uimataidoton Nipsu pääsi sukeltamaan niin syvälle, että hän sai vedettyä tulpan irti? Kukapa tietää, ehkä Nipsu muutti Piisamirotan sukellusveneeksi? Villit teoriat tulille Piisamirotta Transformers AU:sta. Piisamirotasta puheen ollen, hän hengailee sarjan jaksoissa, vaikka hän ei ole alkuperäisissä tarinoissa enää mukana.


Mitä itse olet pitänyt Muumilaakso-sarjasta? Mistä hahmoista olet pitänyt eniten, ja keiden kohdalla huomaat muutoksia aiempaan? Entä minkä hahmon esiintymistä odotat kaikkein eniten? Voit kertoa lisää kommenteissa!

Kiitos jälleen, kun luit postauksen ja nähdään taas pian!

- nizku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti