Kukkuluuruu! Erityisen hauskaa torstaita teille kaikille, toivottavasti olette voineet hyvin! On jälleen viikottaisen postauksen aika, ja tällä kertaa sukellamme aika mielenkiintoisten asioiden äärelle. Tässä postauksessa perehdymme tarkemmin Muumilaakson tarinoita -sarjan käsikirjoittajiin ja heidän työstämiinsä jaksoihin. Postauksen lähteinä on käytetty mm. suomenkielistä Wikipedia-sivustoa Muumilaakson tarinoiden osalta, jossa on lueteltu esitellyt käsikirjoittajat jakso jaksolta. Yksittäiset triviat näistä henkilöistä löytyvät linkeistä, jotka löytyvät klikkaamalla boldattua käsikirjoittajan nimeä. Riittävän selkeää? No sitten menoksi!
Muumilaakson tarinoita koostuu kokonaisuudessaan kahdesta eri sarjasta, joita jotkut kutsuvat myös tuotantokausiksi. Näistä ensimmäinen on Tanoshii Moomin Ikka -niminen sarja, joka pitää sisällään Muumilaakson tarinoiden jaksot 1-78, eli toisin sarja alkaa Muumilaakson keväästä päättyen Kohti etelää -jaksoon. Muumilaakson tarinoiden loput 26 jaksoa kuuluvat Tanoshii Moomin Bouken Nikki -nimiseen sarjaan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään Muumipeikon kihlautumista Niiskuneidin kanssa. Kummallakin sarjalla on omat käsikirjoittajansa, ja tässä postauksessa aloitamme tarkastelun Tanoshii Moomin Ikkasta, eli Muumilaakson tarinoiden ensimmäisestä osuudesta.
Akira Miyazakia voidaan pitää yhdenlaisena muumijaksokonkarina, sillä hän on käsikirjoittanut yhteensä 32 muumijaksoa pitäen näin ollen hallussaan kärkisijaa. Tilastollisesti hän on käsikirjoittanut noin 40 prosenttia Tanoshii Moomin Ikka -sarjan jaksoista, mikä on aikamoinen saavutus. Miyazaki on käsikirjoittanut myös meille kaikille tutun Muumipeikko ja pyrstötähti -animaatioelokuvan, ja on osallistunut myös merkittävästi Alfred J. Kwak -sarjan työstämiseen. Alfred J. Kwakilla ja Muumilaakson tarinoilla on muutoinkin paljon yhtenäisyyksiä - näitä piirteitä tullaan mahdollisesti ruotimaan joskus tulevissa postauksissamme.
Suurin osa Miyazakin käsikirjoittamista jaksoista on ns. fillerijaksoja, jotka eivät pohjaudu mihinkään alkuperäisteokseen. Näitä jaksoja on yhteensä 24. Hänen vastuullaan on ollut kirjoittaa lähes kaikki ensimmäisen sarjan muumiarkit, joihin lukeutuvat Taikurin hattua käsittelevä osuus, näkymätön lapsi, viidakko, majakka, taikatalvi, salaperäisiä ilotulituksia sekä lentokilpailuun liittyvät kaksi viimeistä jaksoa. Näin ollen Miyazaki saa sekä aloittaa, että päättää sarjan käsikirjoittamillaan jaksoilla, joka on mielestäni aika kiinnostava yksityiskohta! Miyazaki on käsikirjoittanut myös ensimmäisen sarjan Suomessa sensuroidut jaksot “Hurja merirosvo”, “Ääni kelon sisällä” ja “Rosvoja Muumilaaksossa”.
Miyazakin käsikirjoittamien jaksojen kirjo on hyvin monipuolinen, minkä vuoksi jaksojen välillä on haastavaa lähteä vetämään toistuvaa yleiskuvaa esimerkiksi jaksorakenteen suhteen. Nostan kuitenkin erään mielenkiintoisen havainnon esiin, sillä Akira Miyazaki on käsikirjoittanut jokaisen Muumilaakso tarinoita -sarjan jakson, jossa Noita sekä Aliisa esiintyvät, tai missä heihin viitataan jollain muotoa. Tällä viittauksella tarkoitan esimerkiksi Kultakalaa käsittelevää jaksoa, jossa Noita ja Aliisa eivät varsinaisesti esiinny, mutta heidän hahmojaan alustetaan löydetyn asuinsijan perusteella.
Iitun kommenttina mainittakoon myös, että Miyazakin jaksoista monessa keskeisenä teemana ovat fantasian elementit sekä matkustaminen ja tuntemattomat paikat. Malliesimerkkeinä tästä nostettakoon nimenomaan Noita ja Aliisa, mutta myös kelojakson Demoni, Majakka-arkin aavelaiva sekä taikatalvinen aavemainen hiljaisuus. Selkeästi huomaa, että käsikirjoittajaa kiehtovat jonkin sortin jännitys ja yliluonnolliset elementit!
Kaksi puuttuvaa jaksoarkkia, eli Muumipapan muistelmat ja Vaarallinen juhannus ovat käsikirjoituksen osalta Shozo Matsudan käsialaa. Hän on käsikirjoittanut ensimmäisen sarjan 12 jaksoa, joihin lukeutuvat aiemmin mainittujen arkkien lisäksi Maailman viimeinen lohikäärme, Muumipappa kaipaa vaihtelua, Jenni-täti on miljonääri, Musta kreivitär, Vedenneito, Timantti, Muumipapan toinen nuoruus sekä Äidinrakkaus. Kaikki hänen käsikirjoittamansa jaksot pohjautuvat johonkin alkuperäisteokseen, Vedenneidosta kertovaa jaksoa lukuun ottamatta. Tosiasiassa kaksi Matsudan kirjoittamaa jaksoa - Muumipappa kaipaa vaihtelua ja Jenni-täti on miljonääri, pohjautuvat alunperin samaan sarjakuvaan. On kiinnostavaa, kuinka Matsuda on muuttanut yksittäisen sarjakuvan tarinan kahdeksi toisistaan erilliseksi jaksoksi, jotka eivät ole sarjassa millään kytköksissä toisiinsa. Jaksolistausta katsoessa voi huomata myös, miten Matsuda on ollut vastuussa monista Muumipappaa käsittelevistä jaksoista, johon lukeutuvat hahmon lukuisat keski-iän kriiseilyt ja nuoruuteen liittyvät muistelut.
Seuraavana esittelemme Naoko Miyaken, jonka työ käsikirjoittajana on voinut tulla monille lukijoistamme tutuksi muidenkin kuin muumien yhteydessä, sillä hän mm. yksi Tao Tao -sarjan käsikirjoittajista. Tämän lisäksi hän on osallistunut Maija Mehiläinen -sarjan toisen kauden 15 jakson käsikirjoittamiseen.
Mutta sitten takaisin muumeihin! Miyake on käsikirjoittanut ensimmäiseen sarjaan yhteensä kuusi jaksoa, jotka ovat Tiukka naapuri, Primadonna, Muumipeikko rakentaa talon, Taiteilijoita Muumilaaksossa, Muumipeikko ennustaa korteista ja Naamiaiset. Äkkiseltään voisi todeta, että Miyaken vastuulla on ollut kirjoittaa jaksoja, jossa esiintyy topakoita hahmoja - sekä Muumiperheen väkeä, että laakson nais-oletettuja muita hahmoja (kuten Vilijonkka, Primadonna ja Pikku Myyn äiti). Kaikki Miyaken jaksot perustuvat johonkin alkuperäisteokseen painottuen sarjakuviin.
Megumi Sugihara ja hänen ammattitaitonsa käsikirjoittajana voidaan muistaa esimerkiksi useista Sailor Moon -sarjoista, sekä monille tutuista Montana Jonesista ja Calimerosta. Ainakin monet suomalaiset muistavat kaksi jälkeistä sarjaa legendaarisista dubbauksista, mutta ei mennä siihen sen tarkemmin. :D
Muumijaksoista Sugihara on käsikirjoittanut yhteensä viisi, jotka ovat Salaperäinen ruokalaji, Kauhea Pikku Myy, Tuoli, Muumipeikon iso kala ja Talonmaalausta. Kyseiset jaksot löytyvät hyvin loppuosasta sarjaa, ja yksikään näistä ei pohjaudu mihinkään sarjakuvaan tai Tove Janssonin kirjoittamaan muumitarinaan. Näitä viittä jaksoa yhdistää mielestäni se, kuinka jokainen niistä käsittelee merkittävästi erilaisia, tärkeitä ja hieman vaikeitakin tunteita. Tämä ei tietenkään ole poikkeuksellista Muumilaakson tarinoissa, mutta erityisesti tässä combossa se tuntuu korostuvan. Salaperäisessä ruokalajissa Muumimamma kokee eräänlaista riittämättömyyden tunnetta, Pikku Myyn kolttosia käsittelevässä jaksossa nimikkohahmon on hankala pyytää anteeksi, ja hänen mieltään varjostaa pelko hylätyksi jäämisestä. Tuoli -jaksossa Muumipapan on vaikea luopua entisestä ja mukautua uuteen tilanteeseen, ja kalastusjaksossa käsitellään Niiskun ja Niiskuneidin tapaa huomioida toisiaan ja heidän tarpeitaan tasapuolisesti. Sugiharan viimeisessä jaksossa Muumipeikko kavereineen maalaa Hemulin talon, joka aiheuttaa Hemulissa aikamoista levottomuutta. Voisi sanoa, että kyseisessä jaksossa voitaisiin nähdä jotain viitteitä tilanteeseen, jossa Hemuli kokee olevansa jollain lailla hukassa itsensä kanssa, ja miten se voi vaikuttaa hänen elämäänsä.
Viimeinen Tanoshii Moomin Ikka -sarjan käsikirjoittajista on Nobuaki Kishima, joka on kirjoittanut sarjaan jaksot Muumipeikko ja linnut, Tyrmääjäsieni ja Luola. Hänen jaksomääränsä on muita vähäisempi, mutta ainakin jaksojen feels-tasot ja huumoriarvo ovat hyvin korkealla. Kyseiset jaksot eivät perustu mihinkään alkuperäisteokseen.
Tässä vaiheessa on aika siirtyä Muumilaakson tarinoihin sisältyvään toiseen sarjaan “Tanoshii Moomin Boken Nikki”. Kyseisessä sarjassa on ollut yhteensä kuusi käsikirjoittajaa, joka on sekä henkilöstömäärältään, että suhteutettuna kauden pituuteen enemmän ensimmäiseen sarjaan verrattuna.
Ensimmäisen Boken Nikki -jakson “Muumipeikon kihlaus” on käsikirjoittanut Akira Shiramizu. Hän on käsikirjoittanut yhteensä kolme muumijaksoa, jotka ovat aiemmin mainitun lisäksi Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina, sekä Aikakoneella Renessanssiin. Ainoastaan jaksoista ensimmäinen pohjautuu sarjakuvaan, ja kaksi viimeisintä ovat ns. fillerijaksoja.
Boken Nikki-sarjan ns. konkari on Masaaki Sakurai, joka on käsikirjoittanut yhteensä yhdeksän jaksoa. Näihin lukeutuvat jaksot Nipsu rakastuu, Uusi elämä, Merirosvojen huviretki, Muumipeikko villissä lännessä, Lohikäärmeen kyyneliä, sekä sarjan ainoat ns. jatkotarinat Muumit muinaisuudessa ja Jenni-tädin salainen lääke -arkit. Sakurai on käsikirjoittanut lähes kaikki aikakonetta käsittelevät jaksot kahta lukuunottamatta. Tästä kokonaisuudesta kaikki muut pohjautuvat sarjakuviin, paitsi Salainen lääke -arkki, sekä lohikäärmeen kyyneliä.
Kolmas Boken Nikin käsikirjoittajista on Hiroko Naka, joka on käsikirjoittanut sarjaan neljä jaksoa. Nämä ovat Hemulitädin vierailu, Muumitalvi, Pikku Myyn lyhyt romanssi, sekä Hiekkaveistoksia. Neljä keskenään hyvin erilaista (ja mielestäni eri tasoista) jaksoa, mutta näistä kahdessa joko esiintyy Mörkö, tai häneen viitataan jossain muodossa. Hiekkaveistoksia -jaksossa Mörkö on eräänlaisessa keskiössä sekä Pikku Myyn veistoksen inspiraationa että silloin, kun tämä pelastaa Myyn tulipalolta. Hemulitädistä kertovassa jaksossa Muumipeikko kavereineen päättää pukeutua eräänlaiseksi mörkölaumaksi säikyttääkseen tädin tiehensä. Näistä jaksoista vain Muumitalvi pohjautuu sarjakuvaan.
Seuraavana vuorossa on Fuyunori Gobu. Hän on käsikirjoittanut yhteensä kuusi muumijaksoa, joka tekee Boken Nikin kohdalla toisiksi eniten Masaaki Sakurain jälkeen. Gobun jaksoissa Muumipeikko kriiseilee sekä häntänsä kaljuuntumisen puolesta, että ihannoi Robinson Crusoen seikkailuja. Muumilaakso kohtaa muutoinkin jännittäviä tilanteita näissä jaksoissa, sillä muumiperhe onnistuu rakentamaan aikakoneen joka tuo muinaiset esi-isät riehumaan laaksoon. Toisessa jaksossa Poliisimestarin virkaintoinen veljenpoika saapuu häiritsemään laakson rauhaa.
Mitähän tästä vielä puuttuu? No tietenkin kaikkia uhkaava punainen täysikuu, joka saa laakson asukkaat pelkäävän tuomiopäivän koittaneen. Gobu on myös käsikirjoittanut Boken Nikin “Kauhea syntymäpäivä”-jakson, joka on yksi Suomessa sensuroiduista muumijaksoista. Sanoisin, että aika kattava kirjo erilaisia jaksoja.
Myös Keiji Terui on tuonut ammattitaitonsa osaksi Boken Nikin käsikirjoitustiimiä, mutta muista poiketen hän on työstänyt vain yhtä jaksoa. Tämä on Aarrekartta -niminen jakso, jossa Muumipeikko ja Nipsu lähtevät etsimään salaista aarretta suuren männyn juurelta. Kaksikko joutuu lopulta vaaraan, ja Muumipappa lähtee pelastamaan heitä. Vaikka Terui ei ole käsikirjoittanut sarjaan enempää jaksoja, niin uskaltaisin silti väittää että Aarrekartta on jaksona yksi Boken Nikin parhaista, ja jonka tunnelmaa voidaan jopa verrata aiempaan muumisarjaan Muumilaakson tarinoiden osalta.
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä on Kazumi Koide! Hän on käsikirjoittanut yhteensä kolme muumijaksoa, jotka ovat Joulutarina, Nipsu apumiehenä ja Koulu kutsuu. Näistä kolmesta vain Nipsun reippautta käsittelevä jakso ei perustu alkuperäisteokseen.
Huh huh! No mutta olipa se urakka! Ojennan sinulle kuvitteellisen, näkymättömän mitalin, että pääsit postauksen loppuun asti. Pahoittelut hieman luettelomaisesta postauksesta, mutta toivottavasti se herätti jonkinlaisia ajatuksia, tai havaintoja näihin kunnioitettaviin käsikirjoittajiin liittyen. Olivatko osa heistä sinulle tuttuja entuudestaan, tai ovatko erityisesti jonkin käsikirjoittajan jaksot omia suosikkejasi? Mitä teemoja tietyn käsikirjoittajan jaksoista ei mielestäsi esitelty? Näistä voit kertoa kommenteissa, joita jään mielenkiinnolla odottelemaan! <3
Kiitos teille kaikille jälleen yhdestä kuukaudesta Oispa punssia -blogin parissa. Nähdään taas helmikuun puolella.
- nizku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti