Tämän viikon postauksessa pääsemme jälleen tutkiskelemaan tarkemmin muumihahmoja. Tällä kertaa vuorossa on yksi Muumilaakson tarinoiden mystisimmistä hahmoista, nimittäin Vedenneito. MTV:n versiossa häntä kutsutaan nimellä Vedenhengetär, mutta postauksessa puhuttelemme häntä YLE:n version mukaan.
Kuka on Vedenneito?
Vedenneito on salaperäinen hahmo, josta ei tiedetä paljoa. Hän esiintyy vain jaksossa “Vedenneito (YLE)/Vedenhengetär (MTV)”. Kyseisessä jaksossa Nipsu suuntaa joen yläjuoksulle aikomuksenaan löytää kultaa. Nipsu eksyy sumuiseen metsään ja päätyy lopulta lammelle, jossa hän näkee veden pinnalla tanssivan ihanan Vedenneidon. Nipsu ajautuu näystä eräänlaiseen transsiin, mutta hänen tippuessaan veteen Vedenneito huomaa Nipsun ja katoaa tämän näkyvistä. Tämän jälkeen Nipsu palaa lammelle seuraavina aamuina ja viipyy siellä iltaan asti. Muut huolestuvat Nipsun käytöksestä ja yksi toisensa jälkeen joku lähtee selvittämään, minkä vuoksi Nipsu katoaa vuorille. Loppujen lopuksi selviää, että jokainen mies joka näkee Vedenneidon, ajautuu aiemmin mainittuun transsiin ja heidän käytöksensä muuttuu passiiviseksi. Heidän mieltään ohjaa vain halu nähdä Vedenneito uudestaan ja uudestaan tanssimassa lammen pinnalla.
Lopulta Vedenneidon lampi kuivuu yhdessä yössä ja näin ollen laakson miehet palautuvat normaaleiksi.
Vedenneidosta ei mainita mitään muiden jaksojen yhteydessä. Yhden jakson perusteella hänestä ei voi päätellä sen suurempaa hahmokehitystä, joten keskitytään sen sijaan tämän mystisen olennon symboliikkaan.
Vedenneidon symboliikka
Yksi ehkä isoimmista kysymyksistä Vedenneitoon liittyen on se, oliko hän todellisuudessa kiltti viaton olento vai olisiko hän saattanut tehdä jotain pahaa lumoamilleen miehille. Olisivatko he saattaneet joutua tämän kauniin ilmestyksen hukuttamiksi, jos he olisivat käyneet lammella tarpeeksi monena päivänä? Vaikea sanoa, mutta ihan mahdollista.
Tätä teoriaa voidaan tarkastella sen pohjalta, mihin taruolentoihin Vedenneidolla mahdollisesti viitataan. Pienimuotoista tutkimusta ohjasivat jonkin verran jakson eri käännökset, sillä suomenkielinen nimi “Vedenneito” ei anna hirveästi vihjeitä tämän olennon todellisesta olomuodosta ja viittauksesta. Japaninkielisessä jaksossa Vedenneitoa puhutellaan nimellä “Mizu no Yōsei”, joka voidaan kääntää veden keijukaiseksi tai haltijaksi. Myös ruotsinkielisessä nimessä “Vattenfen” viitataan Vedenneidon keijumaiseen olemukseen. Englanninkielinen nimi “The Water Nymph” antaa Vedenneidon hahmolle jälleen uutta näkökulmaa.
On muutamia mytologian olentoja, jotka itse yhdistin Vedenneitoon pienen tutkiskelun jälkeen. Näistä kenties tunnetuimmat ovat nymfit ja seireenit, jotka ovat peräisin kreikkalaisesta mytologiasta. Nymfien sanotaan olevan sidoksissa tiettyihin elementteihin ja makeiden vesien äärellä olevia nymfejä kutsutaan najadeiksi. Mikäli Najadin olinpaikka kuivuu, menehtyy Najadin sen mukana. Olomuodostaan huolimatta Najadien sanotaan olevan vaarallisia ja heidän pystyvät lumoamaan kohteensa kauneuden avulla.
Hashihime on japanilaisen mytologian olento, jonka nimi tarkoittaa suoraan suomennettuna siltaprinsessa. Suomenkielessä häntä puhutellaan kuitenkin sillan neitona. Tarinan mukaan hän odottaa rakkaansa paluuta jokaikinen yö. Neidolle selviää kuitenkin hänen rakkaansa olleen uskoton, jonka myötä neito muuttuu katkeraksi demoniksi. Olisikin aika villi ajatus, että Vedenneidon taustalla olisi tällainen tarina.
Toinen japanilaiseen mytologian olento, joka liittyy vahvasti veden äärelle on Kappa. Kappa on erikoisen näköinen olento, joka syö mielellään ihmislihaa. Tästä ruokatottumuksestaan huolimatta Kappa ei ole kuitenkaan pohjimmiltaan paha ja syödyksi tulemiselta voi pelastautua kumartamalla ja tarjoamalla Kappalle melonia tai kurkkua. Tiesittekö muuten, että jaksossa “Kiirehdi, Nuuskamuikkunen (YLE)/Palaa pian, Nuuskamuikkunen! (MTV)” esiintyy Kappaa muistuttava olento?
Tässä vielä ote Vedenneitoa käsittelevästä jaksosta. Kyseinen keskustelu on peräisin YLE:n versiosta.
Nuuskamuikkunen: “Sanotaan, että tähän aikaan vuodesta voi joskus nähdä vedenneitoja pienissä vuoristolammikoissa, en kyllä olisi uskonut”
Pikku Myy: “Minä en nähnyt Vedenneitoa!”
Nuuskamuikkunen: “Äh, luulen että vain miehet näkevät tuon harhakuvan”.
Toinen asia, mitä Vedenneidon symboliikkaan on hyvä miettiä, on jaksossa esiintyvä Muumipeikon näkemä uni. Myös esimerkiksi Muumipappa mainitsee nähneensä samana yönä unta Vedenneidosta - on kuitenkin epäselvää, oliko kyseessä tismalleen samanlainen uni. Otetaan siis lyhyt kertaus.
Muumipeikko uiskentelee syvässä, kirkkaassa vedessä Vedenneidon kanssa. Vedenneito ottaa hänet mukaansa tanssiin kauniin laulun soidessa taustalla. Varoittamatta Vedenneito kuitenkin irrottaa otteensa (juuri silloin, kun Vedenneidon lammen luona oleva pato murtuu) Muumipeikosta ja Vedenneito alkaa vajota. Muumipeikko yrittää uida Vedenneidon luokse, mutta epämääräiset oksat tarttuvat häneen kiinni. Vedenneito hymyilee hänelle surumielisesti vajoten syvyyksiin. Samaan aikaan Vedenneidon lampi alkaa kuivua ja näin ollen häntä ei nähdä enää sarjassa.
Kysymys kuuluukin, mikä merkitys tällä unella oli. Oliko uni viesti Vedenneidolta ja mikä sen tarkempi symboliikka oli? Vai oliko uni peräisin Muumipeikon alitajunnasta? Mitä mieltä olette?
Vedenneidon erot kirja- ja tv-sarjassa sekä sarjakuvissa
Vedenneito ei esiinny yhdessäkään alkuperäisteoksessa tai muissa tv-sarjoissa. Mainintana kuitenkin erikseen, että jaksoa jossa Vedenneito esiintyy, ei ole esitetty Ruotsissa.
Ja näin on jälleen yksi hahmopostaus takana päin! Monta kysymystä jäi kuitenkin selvittämättä, kuten oliko vedenneito oikeasti paha? Voit myös kertoa kommenteissa siitä, onko tämä kyseinen hahmo aiheuttanut sinulle traumoja?
Nähdään taas seuraavassa postauksessa!
- nizku
Itse ajattelin vedenneidon olevan japanilaisten viittaus näkkiin. Yksi näkin tunnusmerkki oli muistaakseni kaunis nainen, joka houkuttelee hukuttautumaan. Oletettavasti näkin vaaniminen joka purossa olisi ollut sarjaan liian pelottava, ja tekijät halusivat jättää oman kädenjälkensä, joten näkistä tehtiin pikemminkin keijukaismainen olento, joka vaikuttaa vain tietyillä alueilla. Muumipeikon uni ainakin selittyisi sillä hyvin. Lisäksi tarina opettaa lapsia pysymään loitolla vuoristolampien läheltä, mitkä ovat usein äkkisyviä, kuten jaksossakin nähdään.
VastaaPoistaEn edes tajua, kuinka näkki jäi uupumaan postauksesta! Todella mielenkiintoinen ajatus ja täysin mahdollista, että tekijöillä olisi ollut näkkiin viittaava tausta-ajatus. Lisäksi mainio "tarinan opetus", hienoa! Kiitos paljon, että jaoit ajatuksesi ja kommentoit! <3
Poista- nizku
Paljon paljon traumoja on tämän jakso herättänyt! Muumipeikon uni oli hirvittävän ahdistava ja vedenneito oli creepy vedessä leijuvine hiuksineen. Itse oon aina ajatellut et peikko saa etiäisen siitä että vedenneito on lähdössä pois kun tulva vei lammen mukanaan Muuten oon aatellut häntä lammen haltija sanan vanhassa merkityksessä, ei siis ilkeänä seireeninä. Hän ei tee kellekään pahaa niin kauan kun sitä ei loukata.
VastaaPoistaItse näen jakson tematiikan viittauksena pornoriippuvuuteen. Etenkin Vilijonkan palopuhe tuo mukaan feministisen näkökulman pornon haitallisuudesta naisten sosiaalisen aseman kannalta. Padon raju murtuminen kesken Muumipeikon kirjaimellisesti märän unen lienee sekin viittaus yölliseen siemensyöksyyn.
VastaaPoista