Käymme jaksot läpi numerojärjestyksessä perustuen YLE:n versioon sarjasta.
Hattivattien salaisuudet/Hattivatteja ja aarteenetsintää
“Isä, tuuli taitaa avata solmun.”
“Todella. Mene varmistamaan solmu, poikaseni.” (YLE)
“Isä, teltan naru taitaa irrota.”
“Hyvä
on, käy tarkistamassa asia ennen kuin teltta lentää tuulen
mukana.”
(MTV)
Hattivattien
salaisuudet (käytän postauksessa Ylen nimiversiota)-jakso alkaa
jännittävästi hirmumyrskyllä, jonka keskellä Muumiperhe odottaa
ulkonilman laantumista. Edellisessä jaksossa katsojat on jätetty
kohtuullisen kuumottaviin tunnelmiin, kun Hemuli on unohtanut sitoa
Muumiperheen paatin kiinni puuhun ja se näyttää uhkaavasti olevan
matkalla tuuliajolle. Kaikkien onneksi Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen
käyvät pelastamassa paatin varmalta katoamiselta, ja näin
Muumiperhekin välttyy ylimääräiseltä katastrofilta.
Sateen
laannuttua Muumiperhe kohtaa kuitenkin uuden murheen, kun hattivatit
saapuvat noutamaan Hemulin varastamaa ilmapuntaria. Kyseisestä
kohtauksesta selvitään onneksi pienin vahingoin - Muumipeikko
palauttaa urheana ilmapuntarin Hemulin puolesta, saaden tosin
palautusreissullaan melko reippaanlaiset sähköpärinät ukkosen
sähköistämistä hattivateista. Sähköiskun kohteeksi joutuu myös
Niiskuneiti, jolta piskuinen Hattivatti tulee käräyttäneeksi
karrelle koko otsatukan.
Moisten seikkailujen jälkeen muumiperhe saa onneksi loppujakson ottaa melko rennosti. Osa joukosta lähtee etsimään saarelta aarteita ja sellaisia löytääkin - Muumipeikko kahmii haltuunsa lumisadepallon ja kaukoputken, Nuuskamuikkunen puolestaan löytää kokonaisen kultasuonen ja rantaan ajautuneen puusta veistetyn laivan keulakuvan. Kyseinen puukuningatar aiheuttaa hellää mielipahaa Niiskuneidille, kun Muumipeikko vallan silmittömästi ihastuu “puusta veistettyyn kaunottareen ilman takapuolta.” Lopulta muumiperhe purjehtii saarelta jälleen kohti kotia, mukanaan loistelias aarteenmetsästyssaalis.
Erot kirjaan
“Voi, miten ihanaa oli olla äsken herännyt Muumipeikko ja tanssia lasinvihreissä laineissa auringon juuri noustessa!"
Hattivattien salaisuudet-jakson tapahtumat risteävät melko tasaisesti ja kivuttomasti kirjan tapahtumien kanssa. Samalla tapaa kuin jaksossa, myös kirjassa Muumit tulevat hattivattien piirittämiksi, metsästävät saarelta aarteita ja viipottavat lopuksi kotia kohti. Erot kirjan ja jakson välillä ovat kohtalaisen piskuisia. Ensimmäinen näistä eroavuuksista on, että kirjassa Hemuli ei lainkaan unohda sitoa joukkion venettä puuhun - itse asiassa vene ei kirjassa ole lähdössä karkumatkalle laisinkaan.
Kuten edellisessä postauksessakin, on mainittava että Nipsu on Muumiperheen matkassa hattivattien saarella. Hän osallistuu myös kirjassa aarteidenetsintään ja löytää merestä mm. korkkivyön ja melkein eheän äyskärin - mikä ei juonellisesti ole kovinkaan merkittävä detalji :D Kirjassa aarteenetsinnässä on muutama muukin eroavuus - Muumipeikko näet löytää merestä kaukoputken sijaan suuren poijun, ja meressä kelluvan puukuningattaren paikantaa Nuuskamuikkusen sijaan Niiskuneiti.
Kirjassa kiinnostava yksityiskohta on myös se, että Niiskuneiti haluaa aluksi antaa puukuningattaren lahjaksi Muumipeikolle. Mutta kun Peikko pihkaantuu Puukuningattareen vallan silmittömästi, kihisee Niiskuneiti pontevaa mustasukkaisuutta sekä kirjassa että jaksossa. (Kirjassa mokoma tuohtuneisuus kyllä häviää kotimatkan myötä, mutta sarjassa kyseisestä aihiosta rakennetaan vielä lisää draamaa myöhemmin sarjassa).
“Valtava kallionjärkäle - suurempi kuin kymmenen Muumitaloa, oli haljennut kahtia kuin omena, ja molemmat puoliskot olivat singonneet sivuille aukaisten väliinsä luotisuoran kolon. Niisku kiipesi vapisten halkeamaan ja katsoi tummia kallionseiniä. Tuosta salama oli mennyt! Hiilenmustana sen kaari näkyi kiven paljaassa sisäpinnassa Mutta sen vieressä kulki toinen vaalea ja hohtava viiru! Se oli kultaa, se ei voinut olla muuta kuin kultaa!”
Yksittäisenä kommenttina mainittakoon myös että kirjassa jokaisen saarella olevan muumiperheen jäsenen tekemisistä kerrotaan jotain, siinä missä tv-sarjassa keskitytään pääasiassa Muumipeikkoon ja tämän ystäviin. Lisäykset eivät ole suurensuuria - Mamma ottaa saaren varjoisalla puolen päiväunosia ja Pappa puuhastelee kasaan laiturinrakennustarvikkeita - mutta ne kuitenkin tuovat hahmoihin mukavasti lisäväriä :3
Erot duppien välillä
Yksi
selkeimmistä muutoksista uuden ja vanhan dubin välillä tuntuu
olevan kautta linjan turvallisuuden ja varovaisuuden korostaminen, ja
se näkyy vahvasti myös tässä jaksossa. Yksittäisisistä
repliikeistä tuntuu jaksoissa korostuvan pitkällä linjalla
tehostettu varovaisuus ja ystävällisyys, joista toki molemmat ovat
oleellisia ja hyviä asioita - vaan eivät loputtomiin. Ottakaa tästä
muutama vertailukohde:
Muumipappa
Muumipeikolle, kun tämä lähtee tarkistamaan venettä jakson
alussa:
“Juokse,
Muumipeikko! Vikkelään!” (YLE)
“Tee
se nopeasti ja varovasti.” (MTV)
Muumipeikko
Niiskuneidille saapuessaan telttaan Muikkusen kanssa:
“Sade
alkaa jo hellittää”
(YLE)
“Niiskuneiti,
onko kaikki hyvin?” (MTV)
Muumipeikko
ilmapuntarista, jota hattivatit tulevat hakemaan:
“Tässä
on typerä ilmapuntarinne. Tulin… palauttamaan sen.” (YLE)
“Tätä
te kai tulitte hakemaan. Olkaa hyvä,saatte sen takaisin.”
(MTV)
Näiden lisäksi jaksosta löytyy jokunen korvaan hellästi särähtävä lausevalinta. Niistä itsellä eniten häiritsi Mamman kommentti, kun Niiskuneidin hiukset ovat kärähtäneet ja tämä katsoo palanutta kuontaloaan peilistä.
“Hieron päähäsi öljyä. Sinulle kasvaa kiharat!” (YLE)
“Laitetaan
taikahoitoainetta niin saat kiharoitakin!” (MTV)
Tässä kohtaa ensimmäinen ajatukseni oli vain: “Taikahoitoaine. Eikö parempaa ilmaisua suomen kielestä öljylle löytynyt?” Taikahoitoaine voi toki olla nokkela vertaus Niiskuneidin selvityssuihkeeseen jota meillä Suomessakin myydään, mutta jotenkin tuntui ajatuksena oudolta että Mamman arsenaalista löytyisi niinkin taianomainen aine, kuin taikahoitoaine. Heräsi myös kysymys siitä, minkä vuoksi Mamman varastoista löytyy taikahoitoainetta? Muumilaaksossa kun näitä hiuksilla varustettuja olentoja on loppujen lopuksi aika vähän, joten taikahoitoaineen käsilaukussapito tuntuu hitusen eriskummalliselta. Mutta ei lähdetä näitä hiuksia halkomaan sen enempää.
Taikahoitoaineen sijaan palaan vielä hetkeksi tuohon mainitsemaani varovaisuuteen, joka uudessa dubissa tuntuu sanojen lisäksi heijastuvan siihen, miten hahmot reagoivat asioihin. Esimerkiksi papan reaktiot ja kommentit tuntuvat välistä kovin vaisuilta suhteessa alkuperäiseen, ja Muumipapan kohdalla tämä heijastuu jakson tunnelmaankin hyvin vahvasti. Kun Pappa jakson alkupuolella toivoo Hemulia palauttamaan ilmapuntarin hattivateille, ei tämän sanoissa tunnu olevan sitä samaa topakkuutta mitä alkuperäisessä dubissa. Painottomuus tekee kohtauksesta alkuperäistä leppeämmän ja tietty kohtalokas tunnelma jää tavallaan puolitiehen.
Erityishuomiot
Tässä jaksossa ei ollut pahemmin muita erityishuomioita - kaikki poikkeavuudet liittyivät pääasiassa kirjan ja tv-sarjan eroavuuksiin mm. hahmojen toiminnoissa ja tekemisissä.
“Muumilaakson
väki päätti olla koskaan hankkimatta karttoja tai merikortteja.
Ilman niitä oli paljon mielenkiintoisempaa.” (YLE)
“Ja
niin päättyi muumien ensimmäinen meriseikkailu. Muumipapan
mielestä oli jännittävämpää seikkailla ilman karttaa.” (MTV)Tässä tämänkertainen Muumijaksoilu, seuraavissa Muumijaksoiluissa nizku loikkaa jälleen kirjoitusvuoroon ja kertoo teille Tiuhdin, Viuhdin ja Mörön tarina-arkista!
-
Iitu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti