Muumien juhannusperinteitä


Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja näin ollen juhannus alkaa lähestyä nopeaa vauhtia. Juhannuksen kunniaksi blogissa tarkastellaan tällä kertaa muumien juhannusperinteitä. Voit halutessasi ottaa näistä vinkeistä inspiraatiota juhannuksen viettoon!

Juhannuskokko

Kenties yksi perinteisin tapa juhlistaa juhannusta on viettää aikaa lämpimän kokon ääressä. Kirjassa “Vaarallinen juhannus” muumiperheen tapana on pystyttää meren rantaan kokko, jota kaikki pienetkin mönkiäiset tulevat katsomaan. Muumipeikko kertoo myös, kuinka hänen on tapana uida kokon läheisyydessä ja katsella sen liekkejä.
Juhannuskokkoa väkertäessä on tärkeä muistaa paloturvallisuus, joten kokon sijainti tulee miettiä oikeanlaiseen ympäristöön. Kokkoa varten kannattaa myös varmistaa mahdolliset metsäpalovaroitukset!
Kannattaa myös olla varovainen, mitä kokossa polttaa - ellei halua puistonvartijaa peräänsä.

Maittavat juhannusruuat

Jos jokin juhannuksessa on parasta, niin ruoka. Muumien juhannusseikkailun aikana Muumipeikko ja Niiskuneiti eksyvät Viljaanan luokse, joka on tehnyt mittavan määrän ruokaa. Joukosta löytyy erilaisia juomia, hedelmiä, kakkuja, pikkuleipiä ja ennen kaikkeaan pannukakkuja! Juhannusruuasta voi nauttia joko yksin tai haluamassaan seurassa. Muistakaa, että vieraiden ei ole välttämättä oltava sukulaisia, kuten Niiskuneiti toteaa.

Niiskuneidin juhannustaika

Muumien tunnetuin juhannusperinne on todennäköisesti Niiskuneidin juhannustaika. Taian ideana on kerätä yhdeksän erilaista kukkaa, jonka jälkeen on pyörähdettävä seitsemän kertaa ympäri. Tämän jälkeen kävellään takaperin kaivolle kukkien kanssa - huomioikaa tässäkin varovaisuus. Niiskuneidin mukaan taian tekijällä on mahdollisuus nähdä tuleva aviopuolisonsa veden pinnasta kurkistaessaan kaivoon. Ohjeiden seuraaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää juhannustaikaa tehdessä.
Kirja antaakin vielä tarkemmat täsmennykset tälle rituaalille: Juhannustaikaa ei saa missään nimessä keskeyttää, sillä muuten voi tapahtua mitä tahansa kamalaa, outoa tai salaperäistä. Kirjassa mainitaan myös, kuinka taikaa tehdessä ei saisi puhua lainkaan - nauraminen mainitaan sallituksi. Lieneekö tämän säännön unohtaminen syy sille, että Viljaanan juhannustaika epäonnistui tv-sarjassa?

Ihan ikioma näytelmä!

Mikäli runosuoni sykkii juhannuksen tienoilla ja juhannusseurueessa on totuttu heittäytymään, voi näytelmän esittäminen olla yksi hauskimmista ohjelmanumeroista. Näytelmää varten voi käyttää valmiita teoksia tai sitten sellaisen voi työstää itse. Emma muistuttaa lukijoita, kuinka kunnon teatterikappaleessa on kolme näytöstä, mutta esimerkiksi lyhyen sketsinkin esittäminen on varmasti yhtä hauskaa! Näytelmää varten ei tarvita edes montaa esiintyjää, mikäli näyttelijät ovat valmiita tekemään kaksoisrooleja, kuten Emma ja Nipsu konsanaan. Näytelmän voi kirjoittaa myös ihan vain omaksi ilokseen ilman virallista esitystä.
“On siinä muutakin kuin takapää! Leijonan pääpuoli on myös mukana! Leijona on ehdottoman välttämätön Muumipapan kirjoittamassa näytelmässä! KOKONAINEN LEIJONA!”


Haluamme yhdessä Iitun kanssa toivottaa jokaiselle Oispa punssia -blogin lukijalle rauhallista ja mukavaa juhannusta. Oispa punssia on täyttänyt kesäkuun aikana puoli vuotta, joten tahdomme kiittää lukijoita myös mielenkiinnosta muumeja ja blogia kohtaan! Nähdään pian taas seuraavan postauksen parissa.

- nizku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti